- Tää pataljoonan huolto on ollu kuljetuksella sellasta kaatopaikkakeikkaa.
- Kusta, vettä ja paskaa.
- Viet vettä, ja lirpit sitä päiväkausia joka kuppihin ja kippohon, ja polttoainetta lirpit kippohon ja kuppihin, ja semmoset pitemmät kuljetukset on ollu hyvin... vähemmällä.
- Tuo pataljoonan paikallinen parturi niin... se on supa.
- Miten niin?
- Se yleensä leikkaa näin. Käsi on tälläi veltosti. Ranne on vähän taaksepäin näin. Sit kun se saa koneen käteensä niin ranne repsottaa näin.
- Mutta ei se mitään maksakaan!
- No ei niin... mutta silti... Ärsyttävä.
- Sitähän ne nauro norjalaiset lauantaina kun mentiin Pecsissä kylille, et kun homma muuttu sillai, et ruotsalaiset ottaa tuon ajohomman nyt sitten. Et norjalaiset on samanlaisia kun suomalaiset siinä että... nyt kun tulee ruotsalaiset tänne, niin ne tottelee tanskalaista upseeria. Et norjalaiset ja suomalaiset, ei ne mitään tottele. Kävelee vaan näin, eikä kuuntele mitään. Mut ruotsalaiset on heti naplitsoo, et ne on opetettu siihen, et vähäki kun upseeri sanoo, niin jo kantapäät kalahtaa. Norskeille on yhtä vaikia tuo auktoriteetti ku meilläki.
- Minkä takia siinä pittää olla tanskalainen kapteeni. Jos siinä olis suomalainen, niin ne tottelis sitä kaikki. Ja vaikka ei totteliskaan, niin homma toimis silti helvetin hyvin.
- On se kumma, että just noi tanskalaiset osoittautu tollasiks kusipäiks NATO elvistelyssään. Norskit on ihan yhtä paljo NATOo mutta ei mitään hätää. Tanskan armeija kautta aikain, sehän on vitsi.
- Norjalaiset taisteli lujasti aikanaan vastaan ja hosu siellä.
- Aatelkaa kuinka paljo tanskalaisetkin on mällänny rahaa tähän missioon.
- Ei oo niin innokasta tanskalaista sotilasta vielä eteen tullu joka ei hiljene sen varuskuntavitsin jälkeen... et mitenkä meni Tanskan armeijan sota toisessa maailmansodassa? Kööpenhaminalaisessa varuskunnassa tanskalainen alikessu huusi illalla hiljaisuuden ja seuraavana aamuna saksmanni herätyksen... Vetää juuttiupseerin naaman mustaks. Ei ois kyllä yhtään varaa leveillä. Varsinkin kun vertaa kuinka meikäläiset pisti hanttiin.
- Joo, vähän niinku V:lle tai jollekin tuli joku jenkki puhuun tossa, että mitenkä te siellä pärjäätte kun teillä on niitä venäläisiä sotilaita siellä Suomessa? Siihen vaan että: “Hyvin hyvin pärjätään”. “No onko siinä oikein perää, että niitä sielä on?”. ”No on on. Kyllä niitä on. Siinä on vaan se, että ne on ollu siellä jo kymmeniä vuosia. Ja niillä on maata päällä pari metriä...”
- Ei sitä kukaan tiedä, että mitä kuljetusjätkät tekee kun me ollaan töissä leirin ulkopuolella tien päällä. Täällä kaverit kattoo ja näkee vaan sen, että tossa ne taas makaa. Joku lähtee illalla johonkin ja toinen aikasin aamulla. Ei meillä varsinaista vapaa-aikaa oo niinkun jossain toimistossa, että kello sillon tippuu hanskat käestä. Meillä soi puhelin hyvässä lykyssä aina tonne 11.00 asti. S. soittaa, että nyt hänet pitäs tulla hakeen täältä prikaatin esikunnan portilta. Vartin päästä täällä. Seisoo siellä muovikassi käesä.
- Sitten etit illalla... saatana... tuskan kanssa neljä miestä viemään se takasin. Kaks autoo pimeellä ja molemmissa kaks ukkoo.
- Sitä ei moni usko kuinka hankala homma on niihin autoihin... niin on kalastaa niitä miehiä. Yhen miehen kuljetus johonkin prikaatiin. Se vaatii aikamoisen reservin yhtäkkiä. Joka miehelle kimpsut kampsut päälle, vehkeet mukahan ja rensselit, ja käyt siellä ja takasin. Äijät istuu saunassa, on työnsä tehny ja ottanu pari kaljaa, kuinkas niitä velvotat lähteen.
Sit jos on duutissa, niin ne on tulpassa tai pykälässä, ei ne pysty mihinkään lähtee. Toi tulppa on aika paha, että se mies on meiltä koko päivän sit pois töistä. Ei se voi lähtee ajoon leirin ulkopuolelle. Mutta jos joku viestimies on siinä, niin se pystyy tekeen leirissä ihan normaalisti duunia, on vaan valmiudessa. Meiän mies istuu täälä niinku tatti suosa. Ei sitä panna mihinkään reissuun. Pois pelistä. Alusa oli tietenki sellasta närää kun me liikuttiin ja monet ei. Alus oli liikkuminen hankalaa.
- Jätkät kerto että siellä ja siellä oli hienoja mestoja.
- Muut teki hescoja.
- Ohan se totta, että se syö miestä kun et muuten pääse ulos ku lomille.
- Ohan se nyt meillä kyllä ihan eri maailma. Pääsee sinne ja tänne ja käymään kenttäkaupoissa. Kylille pääsee.
- Ittellä kun on ollu joku ajatus amerikkalaisista joukoista... nähny telkasta sotaleffoista... niin on kyllä laskenu se... kun näitten hommia on kattellu. Että voi voi. Kun ei suomalaiset ikinä semmosta virhettä tekis, että mihinkän Natohon liittys. Tälläset klovnit rupeais johtamahan.
- Kuljetusjoukkuehan on sellanen palveleva palvelulaitos. Hoidetaan paljon sellasia asioita mitkä on niinkun miehille älyttömän tärkeitä asioita. Tehdään pojille esimerkiks hankintoja Unkarissa, Pecsissä. Pieniä asioita mitkä on tärkeitä. Pääsee postikyydillä lomille ja viihteelle ja rautatieasemille ja sillai. Ei tarvi kaverin muuta kun istua penkkiin ja panna silmät kiinni. Kukaan ei huomaa, paitsi sitten kun ei homma toimi.
Voimakoneet käy, mutta niihinkin koko ajan joku hakee nattaa. Mitään ei tuu eikä lirise ihtekseen. Tai saunalle vedet. Joku ne hakee. Sit soitellaan kymmenen aikaan, et meillon vesi loppu. Äijät läträä kumiankkojen kanssa ja kuluttaa niin, että ei kerkee kuorma-autolla ajaan niin paljoo.