Syksy / 62
- Sillon, kun toi suparadio oli vielä tossa viestikontissa, niin se meni siihen, että siä oli kiva käydä, kun oli yhden cd-levyn soitin, ja sai itte laittaa musaa, ja sämpläillä vähän tota bissee. Joskus siinä sitten oli vähän isompi ryhmä... tissutteli, ja ruvettiin lähettää terveisiä mikrofonilla sillai: ”Hhhaluaizin hllähettää...”, mutta sieltä otettiin se mikrofoni pois, niin ei voinu enää soitella kun levyjä.
- Joo. "Täällä vinnis constrts... contrs... Kämp juzzzi...”.
- Ei toi osannu lausuu sitä construction battalionia. Mä muistan, kun ton piti heittää kato Dobojn kyläläisille kato oikein jotain niin... joo. Mikki katos seuraavana päivänä.
- Hyvä missio, ei siinä mitään. Hyvät jätkät.
- Tulihan tääkin nähtyä.
- Paikkaa ei tuu ikävä. Kavereita vaan.
- Ei siitä mihinkään pääse. Täähän on tämmönen Euroopan persereikä.
- Sehän tiedettiin jo ennenkun tuli, mutta niin tyhmä taas kato oli, että pitihän tää lähtee kattomaan. Voi sanoo, että neljän vuoden läimän jälkeen piti tulla kattoon, että mitä täälä on ammuttu. Ohan siä pari taloo paskana.
