- Joskus loppukesällä pidettiin aika iso onnettomuusharjoitus. Kaks autoo oli muka törmänny tossa tiellä leirin nurkalla. Sit kattottiin kuinka jätkät hoitaa homman. Ne keräs sinne vapaaehtosia uhreja, jotka yks norskilikka sit maskeeras loukkaantuneiks. Oli parilla kaverilla aika rujon näköstä maskia siinä. Luuta törrötti tai jotain... tekoverta pitkin kroppaa. Sit ne laitto mustalla paksulla tussilla kaulaan numeroita. Se oli sit niinku pulssi. Meikä pääsi nollakerholaiseks. Pulssi nolla, henki pois. Naama kans meikillä valkoseks. Meidät roudattiin salaa tapahtumapaikalle, että tilanne ois sitten yllätys. Kaks maastoautoo ajettiin nokat lähelle toisiaan ojan reunaan, ja jätkät sinne pitkin poikin makaan. Meikä takapenkille kanttuvei. Piti siinä sit vetää se rooli siitä omasta vammasta. Oli helppo osa.
Mutta ei se pulssihomma oikein pelannu niinkun piti. Kun siihen sitten hälytettiin joku nyrkki ekaks paikalle, niin ei ne jätkät ollenkaan tajunnu niitä numeroita. Läpsytteli vaan poskelle: ”Hei J. Herää ny! Mihin sattuu?”. Siinä testattiin, että osaako ne priorisoida ne vammat sillai... että keskittyy vaan niihin jotka pystytään viä pelastaa. Tommosessa tilanteessa pitää osata heti kattoo, että ei tuhlaa aikaa sellasiin, jotka on jo menetettyä kalua. Ne ekat minuutit oli kieltämättä aika... teki mieli herätä henkiin ja sanoo, että anna olla vaan ja siirry naapurin kimppuun. Ne tajus sit alkuhämmennyksen jälkeen hälyttää siihen lääkinnästä väkee, ja kyllä se sit alko siinä pelittään. Eikä se sit ollu lopulta ihan mikään pikkujuttu. Ne kutsu siihen jenkkilästä asti helikopterin evakuoimaan pahimmat tapaukset. Luulisin, että siihen tuli sit MP:t sulkeen sitä tietä, että sai hekon siihen alas.
Mutta ei se pulssihomma oikein pelannu niinkun piti. Kun siihen sitten hälytettiin joku nyrkki ekaks paikalle, niin ei ne jätkät ollenkaan tajunnu niitä numeroita. Läpsytteli vaan poskelle: ”Hei J. Herää ny! Mihin sattuu?”. Siinä testattiin, että osaako ne priorisoida ne vammat sillai... että keskittyy vaan niihin jotka pystytään viä pelastaa. Tommosessa tilanteessa pitää osata heti kattoo, että ei tuhlaa aikaa sellasiin, jotka on jo menetettyä kalua. Ne ekat minuutit oli kieltämättä aika... teki mieli herätä henkiin ja sanoo, että anna olla vaan ja siirry naapurin kimppuun. Ne tajus sit alkuhämmennyksen jälkeen hälyttää siihen lääkinnästä väkee, ja kyllä se sit alko siinä pelittään. Eikä se sit ollu lopulta ihan mikään pikkujuttu. Ne kutsu siihen jenkkilästä asti helikopterin evakuoimaan pahimmat tapaukset. Luulisin, että siihen tuli sit MP:t sulkeen sitä tietä, että sai hekon siihen alas.
Joku onnekas pääsi kai baaripotilaaks ja lentämään. Mä en oikeestaan vieläkään tiä mitä ne siinä ympärillä touhus. Tein vikavalinnan ja päätin, että kuolleella on silmät kiinni. Piti kuulon perusteella arvailla, että mitä ympärillä puuhataan. Että: ”Jaahas. Tuo kuulosti ihan P:ltä. Taitaapa olla L:kin paikalla”. Radio pauhas OPS:in ohjetta ja... oli kerrankin tilannepäivystäjällä tekemistä. Jäi tetrikset väliin sinä iltapäivänä. Toinen tunti oli jo kieltämättä aika tympeetä makaamista. Alko vituttaan, kun kaikki äksöni meni ohi, vaikka oli siinä ihan keskipisteessä.