- Tanskalaisten kanssa en oikein haluais tehdä yhteistyötä ainakaan raivatessa. Kaikista vähiten venäläisten kanssa. Ne on senverran...
- Voi niitä seurata, mutta tarpeeksi kaukaa.
- Joo, kaukaa voi seurata, mutta ihan vieressä en halua olla. Niillon aika karut menetelmät.
- Ehkä se johtuu siitä, että ne on serbien kanssa niin hyvää pataa ja serbit kertoo niille, että miten ne on miinottanu. Kyllähän ne serbit tietenkin tuollakin...
- Saatiin me seloste, että miten oli miinotettu mutta en mä ainakaan oikein päässy hahmottaan, että sopiko se niitten piirtämä kartta ollenkaan siihen paikkaan missä oltiin.
- Mulla jäi semmonen kuva, että ne serbit jotain tiesi kuitenkin siitä miinotteesta, ja jutteli siitä helvetin paljon venäläisten kanssa, mutta ei muiden.
- Se oli niin tuoretta rintamalinjaa ihan viime vuodelta, että niillois pitänyt olla kyllä tarkat paikat, jos sen pioneerit on tehny. Toissapäivänä olin yhessä kokouksessa mukana, niin siellä serbiäijä sano, että kyllä pioneerien tekemistä miinoitteista niillon selosteet tarkasti. Mutta sitten ne myöntää, että niiton myös muut miinottanut, ja niistä ei oo mitään tietoo. Tavalliset sotamiehet on saattanut heittää miinoja sinne johonkin ja kukaan ei tiedä missä ne on.
- Serbit kun vaihto parin kuukauden välein rintamavastuujoukkoja hämätäkseen vihollista, niin just tästä tulee se, että miinojen määrä on kasvanut, eikä ole välttämättä pystytty kontrolloimaan selosteita. Tää on yks syy miks ne ei itekkään halua raivata niitä. Ei ne välttämättä itekkään tiedä. Eipä ne juuri raivaile. Tuollakin sillan kupeessa olivat aloittaneet raivaamisen ja ensimmäisenä päivänä mies astu hyppymiinaan ja jäi sinne, ja senjälkeen loppu raivaaminen. Et se on vähän vissiin tämmöstä.
- Niin kun äijät oli lähtenyt käveleen siinä avorivissä sinne pellolle ja potkiskellu heinäkasoja, että onkohan tuolla mitään... Yks onnistu löytämään.