- Tää koirasysteemi suomalaisissa pataljoonissa on vähän perseestä. Ei kukaan täällä Nato-ympyröissä tai muuallakaan toteuta semmosta järjestelyä kun meillä esimerkiks Libanonissa. Siellä kaikki koirat ja ohjaajat on hajautettu pitkin ja poikin, missä niillä ei oo mitään, oikeestaan oikeeta käyttöö. Vartioaseman vartiointiin käy mikä tahansa koira, ei tartte koulutettua Saksanpaimenkoiraa. Posekoirat on käytännössä lemmikkieläimiä. Ja suurin osa puremistapauksista on niitä, kun ne puree omaa porukkaa. Sit niitä jää autojen alle ja osasta tulee vainoharhasii kun on liikaa isäntii ja... pitäs olla keskitettynä se toiminta yhteen tai kahteen paikkaan, ja vähentää huomattavasti koirien määrää.
Käyttää mieluummin... niinkun nyt kaikki muut täällä käyttää, niillä on oma koiraryhmänsä. Siellä on ohjaajien taso sellanen, että yks on aina niin hyvä, et se pystyy ohjaamaan ja neuvomaan muita. Pysyy taso jonkun näkösenä. Sit sieltä otetaan yks tai useampia koiri johonkin tilanteeseen. Norjalaisilla on oma koirajoukkue Lähi-Idässä. Ruotsalaisilla koiraryhmä. Suomalaiset ei oo juuri pärjänny
kisoissakaan siellä.
- Kakskytä miestä sit siinä posella pyörii ja yrittää kouluttaa, eihän siitä tuu yhtään mitään. Koira tarttee laumanjohtajaa. Jonkun pitää olla sille johtaja. Muuten se ite yrittää ottaa sen johtajuuden.
- Sata miestä ruokkii sitä, niin... no tää Emba on nyt ollu alalla -94 joulukuusta asti niin se ei oo purru yhtään omaa miestä vahin gossa. Kaks ohjaajaa sillä on ollu tähän men nessä. Se pystyy täällä oleen ihan ihmisten kanssa, eikä ole pelkoo siitä, että se kenenkään päälle käy. Emba oli aluks meillä Kroatiassa vartiokoirana YK-aikana. Meillä oli Zagrebissa koiraryhmä, muutama kaveri joka hoi sitä hommaa siinä leirin portilla. Me ollaan ton R:n kanssa keskenämme tässä pidetty semmosta omaa stand by- valmiusjärjestelmää et aina on toinen käytettävissä jos toinen mene esim. kaljalle tai jotain.