- Ei tarvinnu polakkien kanssa liikaa omia kerpuuseja kattella. Mitä nyt V. kävi sillon tällön pitämässä kuria, ja johtamassa parempiin suorituksiin.
- Semmosia tarkistusreissuja. Ainoo oli se kun... oli järjettömän liukasta ja jätkät veteli ristiin rastiin siinä tiellä. Ei päästy sitä mäkee siinä ylös ja siinä oli joku kolarikin ollu. Ei päästy liikkumaan. Leiriin takas. Sit tuli tarkistusjoukot Dobojsta tsekkaan. Että miks ei mennä töihin? Että ne on kaikki kännissä vissiin.
- Joo, tuli siihen tiukkana, että: ”Onko ryypätty? Missä kuski? Pitääkö kutsua MP paikalle?”. Me vaan, et: ”Pari tuntia on yritetty mutta ei oo päästy kunnolla leiristä ulos kun on noiden ajoneuvojen kanssa propsia”. Ja eikun verikoeputkiloiden kanssa paikalle. Siitä se sitten lähti. Tukeva pohja yhteisymmärrykselle oli sitten luotu jo siinä.
- Kyllä haukkas. Kun kaikki tiesi, että... sillon oltiin just ihan niinkun todella poikkeuksellisen aikasin, oli porukka... jo yheksän tai kymmenen aikaan meni jo ensimmäiset nukkumaan illalla. Että ei mitään tekemistä minkään juomisen kanssa.
Siä käytiin kaupungissa ihan normaalisti ja ostoksilla ja kahvilla ja syömässä. Illalla sit pimeeks takasin leiriin. Ihan lopussa, kun paikalliset tykkäs meistä niin helvetisti, niin paikallinen ravintolanpitäjäkin tuli siihen sit istumaan pöytään viettämään iltaa sit meidän kanssa. Ne tykkäs. Pääsi sillai normaalisti tutustuun ihmisiin. Kaikki oli tyytyväisiä. Semmosta Dobojssa tapahdu vahingossakaan.
Sikäläiset tytötkin vähän herkisty siinä välillä... kyllä sen näki et kiinnostusta oli niin helvetisti. Sit oli pahoillaan kun käytiin sanomasa, et nyt lähetään. Silmänurkka kostu. Siinä yhessäkin hampurilaisbaarissa semmonen tummatukkanen likka. Sekin oli semmonen, et sitä poltteli kovin. Sen velipoika sit kato tyrkyttämään sitä mulle, me oltiin siin kimpassa sillon, se vaan, et: "Tää on ihan vapaa. Et ota nyt ihmeessä. Ei muuta tarvii kun nusauttaa sillon tällön...”. Tyttö punasteli siinä vieressä.
Sit kerran pari likkaa lähti kyliltä sit autolla siihen meidän perään. Ajo siihen edelle ja pysähty sit siihen tien viereen. Halus sit siinä meidän kanssa seurustella. Ja helvetin hyvännäkösiä likkoja olivat. Ajoivat kylästä ulos sillai, et ei kaikki nää ympärillä. Me vaan, et antaa mennä, ei jäädä. Oltiin Pasilla. Henkilöautolla ois voinukkin jäädä. Mutta siinä oli huono paikka pysähtyä. Jätkii vitutti helvetisti, et: ”Pyssää nyt, naiset jää. Takasin!”. Rankkaa, elämä on rankkaa...
Polakeilta sit loppu siinä raha ja se työmaa samalla. Niillä meni raha vähän... upseeri oli aina matkassa rahanipun kanssa. Käytiin siinä kahveella ja otettiin vähän terästystä.
- Siinä taisi olla suurin syy rahan loppumiseen. Naulaostosten jälkeen. Et hän tarjoo.
- Eiköhän se menny sieltä naulapakettikassasta nekin konjakit.